Täl viikolla on ollu poikkeeva viikko siinä mielessä että oon ollu tosi kipeenä, se sama tauti mikä oli vähä on/offina pari viikkoo niin paheni sit ja en oo vieläkään nyt päässy lääkäriin, onneks se helpotti alkuviikon jälkeen mut vieläkin iha nuhassa ja yskässä ja kunto heikkona. Tän perheen koiraki on ollu sairaana ja yks päivä me vaan maattiin vierekkäin mun sängyssä koko päivä. Mulla oli yhtenä päivänä joku ihan katastrofipäivä, mun piti herää aamu kuudelta laittaa toi tyttö kouluun (ei kuulu mun tehtäviin normisti) ja samasena aamuna kaaduin sillon kuuden aikaan portaissa ja mun selässä oleva luomi jotenkin 'repes' ihosta ja aagh, sit en päässy rekisteröityy mun lähimmälle lääkäriasemalle ja toiselle mennessä en saanu aikaa koska 2 päivän rekisteröitymisaika. Sit vielä bussi lagas kesken matkan ja piti vaihtaa bussii kesken kaiken (ja täällä joudut silti maksaa uudesta bussimatkasta) ja kotona sotkin mun valkosen paidanki suklaaseen. Plus kaikki toi kipeenä ja väsyneenä. Kyllä ärsytti sillon.
Eilen kuitenki käytiin ostamassa Lybylle läksiäislahja, kun se ens viikolla lähtee ja vietettiin 'läksiäisiä' meijän kantapubissa koska tää oli vika kerta kun tää kaveriporukka on koolla täällä koska yks lähti käymään Suomessa. Tänään kaikilla on ollu jotakin menoja/töitä ja itekki oli vähän kipee olo vielä niin en viittiny lähteä mihinkään kauemmas/shoppailemaan tms. Oli kuitenki niiiin ihana sää ja melko lämminki, niin kävelin läheiseen puistoon yksin istuskelemaan ja pohtimaan juttuja, jotka on pyöriny tällä viikolla päässä, ja tein pienen lenkin sieltä kotiin uusia reittejä pitkin. Oon pohtinu hirveesti sitä kun joudun joskus lähtee takas suomeen ja kun en oikeen haluis vai haluunko enkö ja tuun hulluks tän kanssa, mut onneks vastapainoks oon koukuttanu itteni SOAan ja viettäny iltani netflixissä sen parissa täl viikolla nollaamassa ajatuksia. plus toi puistossa istuskelu on mulle kans yks apukeino.
Oi ihana Wilma! Kaikki sympatiani on puskettu sun suuntaan tällä viikolla, oot über kun oot selvinny koettelemuksistas. Ootan kuin kuuta nousevaa kesää, että pääsee puistoilemaan kunnolla ja että tulevaisuudensuunnitelmat olis toivon mukaan vähän selkeemmät itse kullakin tai saavuttais edes fak iiit -mielentilan niiden suhteen.
VastaaPoistaBli bli blii, you know who.
Hahah, no mie selvisin! Ja ah jooooooo, mutta onneks täällä tulee jo kohta melko lämmin ja kuukauden päästä on varmana jo truu puistoilukelit!! Tulevaisuudensuunnitelmat näyttää vähän heikolta tällä hetkellä mutta kai ne joskus aukee, tai sitten ei mutta jotain tässä kai tapahtuu joskus. :)
Poista