Töiden jälkeen lähin tähän mun lähialueen keskustaan pubiin Miiran & Sannin kanssa, myöhemmin muitakin kyllä liitty seuraan. Ne oli ihania ja osti mulle synttärikakun (toi yks pala oli iha jäätävän iso, valehtelematta kaks suomen kakkupalaa!??!) ja juotavaa lahjaks ja koska oli happy hour niin kaks kannua juomaa sai 11 punnalla. Kreisiä. Ah ihanuutta, vaikka pitiki mennä iisisti parille ja säästellä lauantaille... O'Neillsissä soitti sinä iltana hyvä livebändi ja niiden settilistaki oli aika okei joten päästiin tanssimaan, ja kun olin ehtiny ehkä minuutin esitellä taitojani tanssilattialla niin joku noin 50-60 v brittiherra tuli kertomaan että 'you're the wild woman in the house' ... En ymmärtäny mitä se sillä sitten tarkotti koska en mä nyt niin kreisi ollut? hehh... Pubista lähin jo 12 kotiin mut ovi oli takalukossa ja iski pieni paniikki siinä ku rynkytin tunnin ovee eikä auennu vaikka avain meni siihen. (tästä johtuen mulla on tulehtunu rakko sormessa, koko sormea kivistää näin sunnuntai-iltanaki vielä ja en voi taittaa tätä koska se rakko on tossa taittokohassa ja koskee pirusti..) Puntaroin mahollisuuksiani tunnin ajan ihan hädissäni, ja sit soitin host mamalle että voitko tulla avaa oven ja hävetti sikana kun niillä oli aikanen herätys seuraavana aamuna. Perjantaipäivästä puhuinki aiemmassa postauksessa, ja kokonaisuudessaan oli vallan ihana 20-vuotis synttäripäivä.
Tää on taas ihan oma lukunsa sitten. :DD Mun host tyttö koputti aamukasilta mun oveen ja halas heipat ennen ku ne lähti matkoilleen, ehkä sulosin koskaan. Viiden tunnin yöunien jälkeen väsytti hulluna, iloitsin tulevasta päivästä ja tapasin tyypit päivällä ja kaupan kautta tultiin tänne mun kotiin. Luotiin vähän juhlahumua ilmapalloilla ja tollasella nauhajutulla, laitettiin pöytä koreaksi ja pidettiin hauska ilta. Voi kauhistus sentään, en mee tarkempiin yksityiskohtiin mutta oli taas one hell of a night huippuseurassa. Saatettiin olla vähän humalaisia, syödä niin paljon roskaruokaa että pitäis detoxaa kaks kuukautta että pöhötys laskis ja kokea enemmän seikkailuja kävelymatkoilla kun ite määränpäässä, Queen of Hoxtonissa. Nää on taas vähän näitä juttuja että mitä tänne nyt voi kirjottaa ja mikä saa jäädä meijän mieleen&päiväkirjojen uumeniin... Loppujenlopuks otettiin pyörätaksi oxford streetiltä trafalgar squarille ja päästiin turvallisesti nukkumaan mun kotiin puol ikuisuutta kestäneen bussimatkan jälkeen.

Tänään oli ihan hyvä, kaakaota ja primarkin pikainen kiertäminen. Oli taas yks huippuviikonloppu, oon niin onnellinen nyt. Ihanat synttärit ja ihmiset ja jee-ee. Oon yksin kotona ja huomenna taidan mennä pitkästä aikaa oxford streetin kauppoihin pyörimään ja käymään jossakin museossa, kivaa!

