sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Notting Hill, London Bridge by night and other stufffff

Wooww, olipa eilinen huiman kiva lauvvantaiii! Lontoo on ihan super duper. Ei siitä pääse yli eikä ympäri.
Viime työviikko oli vähän hankala ajoittain ja hyvä etten laskenu tunteja että pääsen kotiin lomailee mutta perjantaina olin host-gööl a:n ja sen kaverin kans illalla leffassa eikä siellä aluks ollu ketään muita (!!!) hehe, mut siitä kuitenki tuli hyvä fiilis ja sit vielä kun vietettiin M:n kans eilen niin ebin lauantai et ei rajaa. Nyt taas ootan innolla että pääsen kokee uusia jutskija ja jihuu!
Enivei. Lauantaina suunnattiin aluks Notting Hilliin ja käveltiin niiden ökytalojen ympäröiminä ja käytiin tsekkaamassa portobello road market. Siellä on ihanaa kun ihmisiä on joka lähtöön hienoista turkismuijjista hippeihin ja kaikennäköstä sekä söpöjä pikku puljuja joka paikassa. Wouldn't really mind living there..... AAhh, if only..  Meillä oli nii tyhmänparhaat jututkin ja keksittiin ehkä noin viissataa eri silmä-sanontaa ja vastaavia koko päivän aikana, mut väsyneenä on kun humalassa olis. Pyörittiin metroilla ja busseilla siellä täällä, vähän eksyttiin väärään paikkaan mutta takas vaan ja nähtiin uusia paikkoja Lontoosta. En vaan voi kuvailla miten rakastan asioita täällä, hitsiläinen. Istuttiin varmaan kolmasosa päivästä bussin yläkerran etupenkeillä ja kateltiin maisemia SILMÄ KOVANA (srsly, kuka näitä on keksinyt....) ja nautittiin vaan kaikesta. Tescon cinnamon&raisin bageleista ja ihmisvilinästä. Koskaan en oo nähny missään niin paljoo ihmisiä kun oxford streetillä vikana viikonloppuna ennen jouluaattoa, siis voi luoja mikä kuhina!! Olisin varmaan itkeny jos olis joutunu astua sinne jalallakaan. Saatiin onneks huristaa vaan bussilla siitä ohi. Löysin kassan itsepalvelukassalta kymmenen puntaa ja olin onnellisin. Käytiin vielä illalla vetämässä jotku överit ruoat Garfunkel'sissa jälkiruokineen päivineen, kun missään muualla ei lykästänyt (mentiin onnellisina ja v*tun nälkäsinä yhteen pubiin ja otin menun käteen niin tarjoilija keräs ne pois ja sano että keittiö on mennyt kii. Saatana.)
Ei meinattu päästä millään junalla oikeelle asemalle mutta mentiin jonnekkin ihan randomiin humalaisten keski-ikästen keskellä - ai mitenniin pikkujoulukausi - ja otettiin bussit omiin koteihimme. Voi, ihana päivä.
Tänään lennän Suomeen. Jänskää mennä ihan yksin kentälle ja tehä kaikki jutut ekaa kertaa täysin yksin ja vielä jättikentällä. Mutta ihanaa nähä kaikki tyypit ja mun eläimet. Ja saada sitä glögiä ja torttuja.

keskiviikko 17. joulukuuta 2014

pre-Xmas parrrrrty

aupairien pikkujoulut.
Tehtiin tänään porukalla suuupeerrrrhyvää ruokaa mun kotona ja syötiin englantilaisia joulujälkkäreitä, Mince pies ja christmas puddings, jotka oli aika pahoja jos nyt totta puhutaan. Mutta piti yrittää silti. Juotiin mulled wineä (sitä ei kai saa täällä alkoholittomana, yyhh...) ja kuunneltiin jouluklassikoita. Itetehdyt lohkoperunat on vaan jotain niin hyvää ja herneet on ihan mun lempparijuttu aina joulusin.

Mulla on vähän sellanen olo kun olisin tulossa kipeeks, silmät ja nenä vuotaa ja päässä jyskyttää... Voi #@*% mä sanon, just jouluu ennen ja kun pitäs lähtee suomeen... Mulla on siellä lähestulkoon päivälleen tehty ohjelma että ehin käydä joka kaupungissa & nähdä kaikki ihmiset joten ei ois aikaa tälläselle ja muutenkin täs on vielä tän illan lisäks kaks työpäivää jälellä... 

maanantai 15. joulukuuta 2014

taaaas leffassa

Olipa harvinaisen hyvä sunnuntai eilen. :-)
Perjantaina matkasin Chislehurstiin bussin myöhästymisen takia totaalijäätyneenä, mutta pääsin perille eniveis. Mentiin M:n lähipubiin vähän purkamaan työviikon stressejä. Olin jo kuitenki ajoissa nukkumassa.
Tää lauantai oli something else, eka lauantai kai koko lontoo-aikana eli kolmeen kuukauteen kun olin vaan kotona !!! Oli ihan super outoa. Ja ihan vapauttavaa. Makasin sängyn pohjalla (no okei, puolet ajasta lattialla. Se on mulla ehkä vähän tapana..) pyjama päällä kooooko päivän. Söin vähän sipsejä ja katoin skinssiä, löhösin ja olin vaan. Outoa. Joskus sunnuntait on tollasia, mutta sillon on usein ollu väsymys pitkäks venyneestä yöstä ja jos totta puhutaan niin yleensä sunnuntaisinkin oon menossa.
Kuten just eilenki. Oltiin sovittu aiemmin et pidetään meijän possen kanssa pikkuiset pikkujouluiset, mut L oli kipeenä joten ei päästy ihan kaikki sit, höh. Treffasin kuitenkin noi kaks kivaa muikkelia ja otettiin bussilla suunnaksi uus paikka jossa ei oltu käyty vielä, Crystal Palace. Käytiin jossaki minimuseossa, pyörittiin puistossa (jättikokosessa) varmaan pari tuntia kävellen, siellä oli jotakin dinosauruspatsaita ja the maze !! Labyrintti oli täynnä mutaa ja kengät meni ihan likasiks muttei sieltä päässy pois ennenku oli kiertäny sen kokonaan eikä ollukkaan ihan niin helppoo miltä vaikutti... :-DD
Mentiin sunnuntaidinnerille pubiin, oli ihanaa istuu kotoisassa pubissa illan pimetessä. Sit vielä päätettiin mennä kattoo The Imitation Game (benedict cumberbatch oh geezz, ihana ja talented) ja se oli ihan super hyvä. Samaan aikaan hauska, surettava, innostuttava ja hyvin tehty. Ei ollu turhia kikkailuja.
Oli ihanaa istua bussissa pimeällä, katella ihania taloja ja jouluvaloja (rakastan englantilaisia katuja värikkäine ovineen jnejne yli kaiken) ja nauttii vaan matkasta.

Huomaa jo että on kyllä joulukuu ja on vihdoinkin aika viilee, olin ehkä hieman alipukeutunu monen tunnin ulkonaoloon, mutta selvisin. Onneks ei tarvii kyl kestää mitään suomen superpakkasia varmaan koko talvena, mut kosteus on erilaista.

maanantai 8. joulukuuta 2014

tänään paistaa aurinko

nää on ihan mahtavuutta !! tulee ikävä suomessa näitä joskus kun sinne joudun takasin mennä.
Perjantai-iltana (jollon pääsin taas tuntia normia aiemmin töistä - jee jee!!) pähkäiltiin M&S:n kanssa leffan ja pubiruoan väliltä - päädyttiin syömään ja turisemaan syntyjä syviä.

Lauantaina shoppailtiin tuhottoman kauan L:n kanssa joululahjoja ja käytiin noodle barissa syömässä, mitä oiskaan lauantai ilman kiinalaista?! Sain hirveen ison annoksen seittemällä punnalla, kyllä kelpas. Illalla piti lähtee S:n luokse kun se oli babysittaamassa ja lapset menneet jo nukkumaan, joten istuttiin ihan väsyneinä ja primarkin kassit revenneinä Bromleyn ostoskeskuksessa oottamassa et kello on tarpeeksi (kuka hullu lähtee lauantaina joulun alla oxford streetille, en minä ainakaan!!) Sannilla vaan chillailtiin ja katottiin the breakfast club.
Ainakin oon nyt saanu melkein kaikki lahjat ostettua, parii lukuunottamatta ja kaks viikkoa jouluun vielä, hyvä suoritus tälläselle joka yleensä ostaa lahjoja vielä kaks päivää ennen aattoa ihan paniikissa. Kerrankin vähän rauhallisempi viikonloppu, ehkä ihan hyvä välillä näin. Oon kattonu kasarileffoja kaks tän viikonlopun aikana ja aawww kuka olis uskonu että Jon Cryer (miehen puolikkaiden Alan) on ollu sulonen nuorena, tai ainaki Pretty in Pinkissä :-D

Eipä oikeestaan muuta ookkaan tapahtunu. Mulla on tehtynä bucket list ja varmaan joulun jälkeen kun ei tarvi stressata lahjoista tai muista ja on enemmän aikaa taas, niin pääsen sitte käymään uusissa paikoissa ja kaikkee jännittävää kivaa jee.

keskiviikko 3. joulukuuta 2014

it's the most wonderful time of the year

Maanantai-aamuna, the first of Decemberinä, menin alakertaan ja hämmästykseni siellä oli joulukuusi. Olin hengaillu väsyneen sunnuntai-illan omassa huoneessa, ottamatta kontaktia kumpaankaan perheestä joten en tienny niiden puuhista. Täällä englannissa on kai tapana laittaa kuusi jo heti joulukuun alussa ja se heitetään pois suomalaisista perinteistä poiketen jo viimeistään tammikuun alussa. Meillä suomen kotona on tapana hakee kuusi pari päivää ennen aattoa ja pitää kuusta vielä nuutinpäivään (tammikuun puoleen väliin) asti. En tiiä muuten hirveesti brittien jouluperinteistä, paitsi että 24 pv on normi työpäivä ja 25 on vasta pyhä. Ja täällä syödään turkeytä ja on joku erikoinen christmas pudding. 

Yleensä oon superjoulufiiliksissä koko marraskuun ja joulukuun, mulla tuli kyllä joulufiilssit joskus marraskuun alussa muttei niitä oo sen koommin näkyny. Nyt oon vähän kuunnellu joululauluja taas ja ootan sitä kovin. Kivaa päästä perheen luo ja syömään jouluruokia (ja nukkumaan omaan sänkyyn) !!

maanantai 1. joulukuuta 2014

the 1st of Decemberrrrr

Pubiperjantai. Pitkästä aikaa.
Lauantaina haahuilua siellä täällä, kiinalainen buffet, bussi johonkin ihan väärään suuntaan ja pubeilua.
Sunnuntaina käytiin kattoo porukalla Paddington -elokuva. Me ja sata lasta. Mutta oli hauskaa kun ne reagoi kaikkeen niin isosti, nauro ja itki, niinkuin mäkin. Aww ihanin, rakastin sitä karhuherra pädäri ohjelmaa lapsena eikä ne ollu onnistunu pilaamaan sitä mainetta tolla leffalla onneks vaikkei se ihan samanlainen tietysti ollukkaan.

Leikkasin muuten joskus viime viikolla hiukset, se makso 9,9 puntaa. Vastoin muiden kampaamojen linjaa, toi oli tosi halpa. Mutta täällä pesu&kuivaus maksaa lisää jos haluu sen mutta mä värjäsin mun juurta niin se lisättiin siihen yhteyteen eikä maksanu kun yhteensä £40 niin ei se nyt ollu paha, suomessa maksoin sen 50euroa mallinmuutosleikkauksesta. En kyllä saanu ihan vaaleeta juurta mutta en viittiny valittaa kun ei mua oikeestaan ees häiritse.

torstai 27. marraskuuta 2014

I never watch the stars, there's so much down here

 Koska tää on kuitenkin mun kliseinen aupair-blogi ja voin kirjotella harkitumpia sanoja kauniimmassa muodossa mun ykkösblogiin (kliketi clickkk), niin tänne voin kirjottaa näitä turhanpäiväisiä ajankulutus / aupair aika jaaritteluja.  Tätä vartenhan mä tän blogin loin, I guess.

Mitä mä kaipaan Suomesta?

Oikeestaan mulla on erittäin, erittäin hyvä olla täällä. En mieti Suomea kauheesti tai haikaile kotiin. Tää on nyt mun koti, ja Lontoo tulee pysymään toisena kotina varmana kun lähden takaisin Suomeen. Mulla on ihmeellisen vähän ikävä ketään enkä skypetä ihmisille hirveen usein. En silti sano, etten ikävöi ikinä mitään, ja välillä tuleekin iltoja kun käperryn peiton alle ja ajattelen mun siskoa ja tekis mieli päästää ehkä yksi kyynel ja halata siskoa niin kovaa että luut melkein musertuu. Tai mun parhainta kamua joka ymmärtää mun tyhmimpiä juttuja ja on vaan toukka. Tai ikävöin sitä, että voin soittaa ihanalle kamulle että tuu mun kanssa lenkille tai että leivotaanko jotain än-yy-tee-nyt, koska asutaan ehkä alle kilsan päässä toisistamme. Voitiin vaan hengailla toistemme kotona.
Onneks noi tunteet nousee pintaan vaan silloin tällöin.
Ikävöin melkein eniten mun omia kissuja ja koiria. Niitä tekis mieli rutistaa joka päivä voi hitsiläinen. Onneks äiti&iskä lähettelee mulle kuvia niistä aina välillä.

Kaipaan omaa vessaa, ja sitä ettei tarvi elää muiden rytmin mukana. Tässä talossa on tosiaan vaan yks vessa kolmelle ihmiselle ja ykskin ilta olin pyörtyä väsymyksestä, mutta vessa/suihku oli varattu ja jouduin sinnittelemään  että tää perhe ensin käy siellä ennen kun pääsen. Mutta toi rytmi muutenkin, mä oon asunu mun äidin kanssa kahestaan ja koska ollaan 'aikuisia' molemmat, niin basically ollaan eletty omia elämiämme yhteisessä kodissa. Oon syöny ruoan sillon kun on huvittanu ja menny päivisin miten oon halunnut, mut täällä pitää aina olla valmiudessa että jos A onkin kipee tai tapahtuu jotain muuta odottamatonta. 

Kaipaan lunta. Näin kuvia lumisesta suomesta (ne tais sulaa jo pois, mutta silti) ja tajusin ettei tänne tuu lunta varmaan koko talvena. Tai saattaa pari kertaa joskus tammikuussa sataakin lunta, muttei ne pysy maassa päivää kauempaa, jos edes sitäkään. Täällä on ikuinen kosteus, ja vaikkei täällä edes olla nollassa niin tää kylmyys menee luihin ja ytimiin. Mun huone on kolmannessa kerroksessa katonrajassa, ja tää on aina ihan jäinen ja pokkarin kannet kääntyy kosteuden takia. Paikat kipeytyy helpommin. Mutta sade ei mua haittaa, pidän sateesta kuhan välillä edes saadaan aurinkoa.

Ikävöin karjalanpiirakoita, joulutorttuja luumuhillolla ja perus äidin kotiruokia. Täällä mä kokkaan aina ja lähinnä pakastejuttuja tai sitte jotakin yksinkertasia ruokia perus aineksista. Host-mama kokkaa kyl lauantaisin, mutta sillon oon aina menossa joten lähinnä oon omien kokkailujeni armolla, enkä oo hirveen hyvä tekemään ruokaa. Ja täällä on aika pitkälle samat ainekset joka viikko.

Kuten huomaatte, nää on aika pieniä asioita.

Mitä taas en kaipaa Suomesta/mikä on täällä paremmin/hyvääjnejne? (nää on nyt vaan mun perus arkielämästä, ei yleisesti britit-suomi jutuista)

Oikeestaan tuntuu että vapaa-ajalla täällä oon kuitenkin vapaampi menemään, koska mun host-mama sanoo aina että senkun meet ja tuut miten haluut, kuhan en vedä viikolla kauheita kännejä (ei sillä että sitä olisin tekemässä), koska ei ne herää jos tuun kotiin (??!!) jne. Toisin kun mun oma äiti on taas sellanen että aikasin kotiin mielummin ja se herää aina jos tuun baarista tai muuten vaan myöhään.

En kaipaa yksinäisyyttä ja arjen tylsyyttä. Sitä että aika menee hitaasti kun ei oo mitään tekemistä useesti. Täällä oon kyllä tosi paljon yksin arkena, mutta päivät menee tosi nopeesti ja viikonloppusin on aina ihan hirmuisesti kaikkee kivaa tekemistä. Tää kaupunki on rakkaus, aina on tapahtumaa ja menoa ja uusia ihmisiä jos niin haluaa. 
Kotona oli välillä masentavaa olla kun mitään ei tapahtunu ja piti ahdistua ja suunnitella tulevaisuutta, mutta täällä on niin vapaa olo eikä arjen ongelmat tavoita mua täältä.

Mulla on niin huippukamut täällä ja en ees osaa kertoo miten onnellinen oon meijän porukasta. Ne jakaa samat aupair ongelmat ja nille voi purkaa ärsytykset, koska koetaan näitä samoja juttuja niin osataan olla vertaistukena. Vaikka ollaan tunnettu niin vähän aikaa, niin se tuntuu vuosilta. Ootte huippuja. xx

Täällä on ihanat shoppailumahollisuudet. Ah ah ja ah. Ihan pakko mainita, ofc.

Hinnat monissa asioissa. Suomessa maitolitra esim maksaa about euron (joojoo näissä on tietty vaihtelua vähän) mutta täällä saat 4 pintin (2,27l) maidon punnalla, joka on about 1,26 euroo. Mansikoita ja mustikoita saa rasioissa vieläkin ja ne on edullisia suomeen verrattuna. 

Se, että saan joka viikko rahaa. Vaikkei se oo mikään summa josta kertyy säästöjä, mutta tuntuu kivalta että oon suoriutunu yhestä viikosta ja mut palkitaan tietyllä summalla. Jotenkin täällä mulla on ajatus että ihan sama näistä rahoista, voin törsätä sen palkan jos siltä tuntuu ja usein se meneekin viikonloppuna esimerkiks leffaan, matkoihin, juomiin&ruokiin ja sit saan ostettua jotain kivaa vielä lisäks.

Pidän siitä, että oon täällä onnellinen. Aidosti ja niin kovin onnellinen. 
- - - - - - - - - - - - - - -

73 päivää sitten tulin tänne. Melkein kaks ja puol kuukautta. Tuntuu tavallaan paljon enemmältä. 24 päivää ennen kun lähen Suomeen käymään.

maanantai 24. marraskuuta 2014

i spend my money on the regular miracles

 Suomimarkkinat ja joulutorttu. Soho & ruokapaikan etsimistä liian pitkään. Perinteeksi muodostunu tescon viinin & sipsienhakureissu. Busseilla seikkailua muurahaispesässä aka keskustassa (ihan törkeesti ihmisiä oxford streetillä, bussin yläkerrasta on hyvä katella kun ei tarvii astuu jalallakaan sinne hulluuteen). Puisto & random tyyppejä. Tanssimista.

Nyt on kännykkä rikki, niska jumissa ja ex-valkoset kengät mutta elämä on aika kivaa.

ps. on ihanaa kun täältä löytyy kivoja vaatteita. oon ostanut sitä ja tätä mutta kaipaan mun spurgutakkia suomesta enkä muista puoliakaan mun vaatteista, koska niitä on niin paljon. No, jouluna saan yllättyä positiivisesti.

perjantai 21. marraskuuta 2014

arkijuttuja

Tää viikko on ollut työn kannalta vähän normaalia hankalampi, A on ollu vähän kipeenä ja huonolla päällä mut ei onneks joka päivä. Iltapäivät on normaalisti menny kyllä iha jees ja tänäänki se tulee vasta kohta kotiin (kello on jo viis) joten ei tarvii olla kauaa töissä ennen ku host mama tulee. On ollu perustylsä viikko mut eilen käytiin kattomassa A:n kans mockingjay part 1 ensi-illassa! Se oli kyllä ihan kelpo pätkä. Peeta on suloisuuuuuuss. Nauratti myös koska joku meijän toisella puolella valehtelematta pieras ääneen?! Nooo eihän sille mitään voi, mutta se oli sellanen kuuluva törähdys..

Tänään on erikoislaatuisen tylsä perjantai luvassa koska oon vaan kotona!! (on kai ihan hyvä säästää pubeilu/leffa/tms rahat ja ehkä vähän maksaakin) mutta skypettelen imbelolle niin jotain hyvää tähänkin iltaan. Perjantai-illat on parhautta vaikka oliskin tylsää, kun tietää että viikko on taas hoidettu ja pari huippua päivää ja kivoista kivoimpia juttuja tulossa viikonloppuna. Aika menee kyllä hullun nopee täällä. Tasan kuukauden päästä lähen Suomeen käymään. Hui ??!

mun pitäis opetella ottamaan taas enemmän kuvia, nääkin on joltain viikonlopuilta. Mutta toi vika on ihan mun lemppari, koska siitä näkyy meijän superonnelliset fiilikset mikä mussa (etenki viikonloppusin) on sisällä. 

maanantai 17. marraskuuta 2014

leffassa & camden town & pizzasunnuntai

Hups, taas kirjoitan viikonlopusta. Arkisin ei vaan tapahdu mitään hirveen jännää, teen kotitöitä ja saatan käydä shoppailemassa tms.

Perjantai-iltana kävin kamun kanssa leffassa kattomassa Interstellar, mikä on jo tullu suomessakin tän kuun alussa. Menin sinne extemporena koti-illan sijaan ja skeptisenä koska se oli vähän scifijuttua, mut kyseinen leffa yllätti mut ihan. Juoni ei ollut sellanen mitä ehk normisti menisin kattoo, mutta se oli visuaalisesti melko upee pläjäys ja just sellanen lähes kolme tuntii kestävä oscar ehdokas -elokuva. Oli ihan hauskaa käydä täällä leffassa, vaikka jotai fysiikkasanastoa meni tosta leffasta multa ihan ohi mutta ymmärsin kuitenkin idean.
Lauantai oli pyhitetty Camden townin ihanille kojuille ja food marketille. Ja ylläriylläri viinille. Seikkailtiin myös vähän siellä täällä keskustassa ettimässä tescoa, yllättävän haastavaa vaikka yleensä niitä näkyy joka nurkassa. Mutkun mikään ei voita tescon brownie bitesejä, sainsbury'sin jne omat on karseita. Enivei, rakastuin ihan täysin niihin Camdenin ruokakojuihin, vieri vieressä erilaisia kiinalaisia, mexican foodia jnejne. Mix&match lautasellinen ruokaa £4, eli ei mitenkään hirveen tyyristä.
Sunnuntaina syötiin kamujen kanssa pizzaa mun lattialla ja kuunneltiin kuinka sade ropisi kattoikkunaan. Just täydellistä.

Tänään on ollu helpohko työpäivä koska host-mama työskentelee kotoo ja mun ei tarvinnu tehdä esim ruokaa ja se oli laittanu aamulla jo osan tiskeistä koneeseen. Eikä mun tarvii lähtee viemään A:ta gymnasticsiin joka loppuu vasta vähän ennen seiskaa eli pääsen normii aiemmin töistäkin mikä on tosi harvinaista mulle. Jee!