ajatuksia suomeenpaluusta

Eilen tehtiin shoppailuretki keskustaan muttei löytyny mulle yhtikäs mitään, no ainakin säästy rahaa jos ei muuta. Ja pääsin kinkkibuffaan syömään, naaaaMMMm. 

Mutta siihen asiaan, minkä vuoks lähdin alun perinki postailee. Oon tässä muutaman päivän nyt tehny serious pohdintaa että mitä helkkarii haluun oikeesti tulevaisuudelta ja koska en oikeen tiiä mihin kouluun haluun niin kaikki tuntuu kauheen hankalalta. Mä oon rakastunu ihan head over heelzzz Lontooseen, se nyt on tullu jo aiemminkin blogissa selväks ja mulle tää on todellakin toinen koti. Oon tässä viime aikoina pohtinu että jospa jäisinki tänne uudestaan auppariks, tai että menisin esim kesällä reiluks kuukaudeks Suomeen mut tulisin sit takas vielä vaik puoleks vuodeks tai 8kk johonkin toiseen perheeseen. Ei sillä että täs perheessä todellakaan mitään vikaa oo, tykkään näistä hirmuna ja saan mennä niin vapaasti ku taivaan lintu ja ihanaa kun tietää rutiinit yms yms mut tää työ kyl käy oikeesti ajan myötä vähän ykstoikkoseks välillä kun arkipäivät on usein samaa jne. Toisaalta perheen  vaihtamisessa on huonojaki puolia, mut ehkä kuitenki sen tekisin jos päätän jäädä, koska a) haluun päästä lähemmäks keskustaa/nähä uusia alueita b) vähän uutta elämään muutenkin. 

En kuitenkaan oo viel ihan varma, mulla on kai tässä perheessä nyt vielä iha rutkasti aikaa kyllästyä tähän aupair hommaan totaalisesti ja päättää että paskat mä enää jaksan hoitaa lapsia, tai sit vaan varmistuu kahta kauheemmin että joo pienen loman jälkeen oon nii valmis tulee taas tänne. Mun mielestä täs aupair-elämässä on vaa nii paljon plussapuolii tälläselle nuorelle henkilölle, koska ei tarvii maksaa sitä elämistä mihin menee pitkä penni, ja saa uusia kokemuksia täällä ollessa. Mua vaan on nyt ahistanu kamalasti suomeen paluu ja tuntuu että mun on niin hyvä olla täällä briteissä. Toiset on niitä, jotka on ihan okei tän kokemuksen kans mut on onnellisia et pääsee puolen vuoden/vuoden tms jälkeen takas kotiin, mut musta tuntuu ainaki tällä hetkellä et se ei oo välttämättä se oikee vaihtoehto mulle. Oon ihan ulalla ja ahistunu tästä, mut onneks äiti lohdutti että kaikki selvii ajallaan ja elämä kantaa just sinne minne pitää. Ja iskältä on tulossa joku ylläripaketti tällä viikolla. JEE.