PERILLÄ

Kuten otsikosta päätellä saattaa, oon saapunut määränpäähäni eli Bromley:hun Lontooseen.

Eilen oli hullun pitkä päivä, koska lähdin lentokentälle puol kasin maissa ja olin täällä perillä puol ysiltä eli suomen aikaa puol 11. En vaan osaa kuvailla sitä tunnetta mikä mulla oli kun esim. oottelin arlandan kentällä vaihtolentoo sen 6 tuntia. Jotenkin tosi 'tyhjä' eikä siis huonolla tavalla mut en vaan osannu tuntee mitään ? Kreisiä mut siis mua ei oikeestaan jännittänyt ollenkaan, ei hirveemmin innostuttanu eikä surettanu. Olin vaan ja ihan kun aina olisin istunu lentokentällä yksikseni. Ehkä se johtu osittain väsymyksestä. Elämäni tuskallisin matkalaukun raahaaminen oli kyllä kahteen metroon ja siitä vielä junaan, mut onneks muutamissa rappusissa miehet tarjoutu auttamaan (tää on kyllä parasta täällä<333 bless u jos olisin uskovainen mut siltikin) Illalla vaan istuin pöytään syömään pizzan ja kyselin seuraavan päivän taskeista ja jostaki perus jutuista. Paljon kyl ois vieläkin kyseltävää mutta on ollu niin vähän yhteistä aikaa ja nyt en millään jaksa mennä tonne kun selvästi host-mamakin tarvi omaa aikaa ja mua väsyttää niin paljon et haluisin vaan nukkuu.

Tänään oli heti mun eka työpäivä ja se meni ihan hyvin, mut eipä mulla ollukkaan paljoo tekemistä. Kuhan huuhtelin tiskit ja täytin astarin, käytin koiran lenkillä ja lämmitin A:lle ruokaa ja pelasin sen kanssa wiillä ennen sen uintia mihin sen vein ja oottelin sitä siellä. Olin tänään 'off' vasta 19.45 mut mulla oli koko päivä neljään asti vapaata, jos ei noita paria pientä tehtävää lasketa. Käytin vapaa-ajan lähinnä paikkoihin tutustumiseen, kävelin tohon Bromleyn keskustaan (2km away) missä on sikana kauppoja. Siellä oli 2-3 aikaan kaupoissa suht rauhallista ja ne oli ihanan siistejä verrattuna oxford streetin vastaaviin!! Ei sieltä kyl kaikkea löydy mut joitain huippuja kuten topshop, primark, river island, boots... :-D

Mulla on täällä vähän sellanen olo etten kehtaa ihan tehä vielä kaikkia juttuja vaikka pitäskin, mut ehkä ens viikolla uskallan mennä syömään iltapalaa sillon ku siltä tuntuu ja pääsen näihin rytmeihin. Mul on kuitenkin ihan kotosa olo ja toi koira on ihan huippu. Se on niin rakkauspakkaus ja viime yön se nukku kokonaan mun jaloissa ja kuorsas. Mainitsin host-mamalle että koiruli kuorsaa ku ihmiset niin sekin nauro vaan että eikö!! :-D Joten uskokaa tai älkää mut sillä on kova kuorsaus....

Haluisin ottaa teille kuvia mut mua nolottaa olla kameran kanssa tuol kaduilla ku pahinki turisti ja saada oudoksuvia katseita osakseni.. mut joku päivä lupaan ottaa!

Toivottavasti tästä tulee mulle uusi koti.